Rukki

Muru on tämän viikon työmatkalla, ja minä olen ihan orpona. Hassua miten yöunikin on rakkaasta kiinni. Heräilee moneen kertaan ja etsii toista viereltään, vaan siinä ei ole kuin tyhjä tyyny. Onneksi huomenna muru kotiutuu!

Tänään kävin hakemassa poppanakuteita Turusta, Juseliuksesta. Tarkoitus oli elää taas sitä puolta vuotta eteenpäin, ja ostaa pääsiäiseksi sopiviin liinoihin kuteet. Vaan mukaan lähtikin suloisen joulunpunaista ja valkoista toiseen, toiseen taas sinisiä eri sävyyn.

Keväinen löytö oli tämä ihastuttava rukki. Nipsun karvoja on jo iso pussillinen odottamassa ahkeraa kehrääjää. Löysin kirjoituksia, joiden mukaan koirankarvaan ei tarvitse lampaanvillaa kehrätä joukkoon. Nipsulla kun vielä on tuo karva tuollaista puuvillaista, pehmeää ja ilman sitä kiiltävää pintaa. Onneksi on tämä netti, josta löytää tietoa jos jonkinmoista. Muuten menisi sormi suuhun, kun pohtisi miten tällä vehkeellä lankaa tehdään. No, taitaa se mennä siitä huolimatta. (pyykkipoikaämpärikin on näemmä päässyt kuvaan)

Näin tuossa markkinoilla neidon kehruutöissä, vaan en juuri nyt muista, mikäs on tämän härpättimen nimi...

Mutta eikö ole mahtavia yksityiskohtia?


Kaiverrukset ovat viimeisen päälle! Vaikka tällä ei koskaan yhtään pätkää villaa tulisi kehrättyä, on se kaunis itsessään. Hmm.. pitäisiköhän olla ahkerampi pölyhuiskun varressa... :) Tässä sitä todellista elämää.. :D

Candy Shop

Elämäni ihka ensimmäinen alusta loppuun itse tehty matto kotiutui maanantaina. Sanoisinko, että väritys olisi tietenkin voinut olla hillitympi, mutta... :) Saipa matto ainakin nimen, joka ihan sille sopii. Eilen sitten olin jo luomassa lointa pariin poppanaliinaan. Ne vielä kun saisi tehtyä, niin marraskuusta eteenpäin keskitytään sitten jouluun..

Tässä tällainen huono kuva takkahuoneen nurkassa kököttävästä kelosta..

Ja tässä Nipsu ihmettelee, että ihanko oikeasti ajattelit tämän tänne lattialle jättää... Kuvan reunassa näkyy yksi talon vintiltä löytynty aarre, vanha televisio.. Poikien kaverit ovat kovasti ihmetelleet, mikähän se on. Uusinta uutta... :)

Täytyykin laittaa siitä parempi kuva tänne.


Tässä vielä hassusta kulmasta tuota Candy Shop -mattoa. Tarkoitus oli piristää punaisen raskaan tiilen ja raakapuun päällystämää takkahuonetta.. Mission comleted! :)

Lisää sydämiä

Lauantaiaamun räperryksenä, meriheinäsydän keittiön ikkunaan. Huomasin samalla kun kuvaa otin, miten täynnä ikkuna onkaan Väiski-kissan nenän jälkiä.. Siitä on niin hyvä vaania ohikulkijoita.. :)

Itseasiassa tarkoitus oli yrittää huovuttaa Onni-tontulle kaveri, vaan tämä meidän näkymätön ystävämme on nähtävästi myös käsitöiden ystävä, huovutusneulain on kadonnut mystisesti.. :) Mutta tulipa sitten lisää sydämiä kotiin, jotain kun oli saatava näpertää.

Nyt voisi ottaa kameran kaulaan ja lähteä pihalle. Katselin tuosta ikkunasta, että kirsikkapuun ruska on loistava. Eikä nuo pihavaahteratkaan paljoa kalpene rinnalla.

Nautinnollista syksyistä lauantaipäivän jatkoa kaikille!

Kirjoneuletta

Vihdoinkin valmis! Täytyy kyllä omahyväisesti sanoa, että tykkään enemmän livenä kuin tässä kuvassa. Mutta liivi on vihdoinkin valmis! Ohje oli uusimmassa Suuressa Käsityölehdessä, lankana käytin, muistaakseni Maijaa, norjalaista villasekoitetta. Tuli muuten monta, monta euroa halvemmaksi kuin jos olisi ohjeen lankaa käyttänyt! Vielä liivi takaapäin.

Seuraava kudin on puikoilla, mutta siitä kuvia vasta joulukuussa. On näet lahja... :)

Syysvaloja

Lähdettiin eilen Maskuun ostamaan matonkuteita. Vaan kah kummaa, Tamminaulasta ei kotiutunutkaan uuden maton aineksia, vaan vanha ikkunanpoka (ja paperinarua, mutta siitä lisää joskus). Siihen sitten väkertelin illemmalla meriheinäsydämen ja kierittelin vanhat (kaikki valot eivät näköjään pala) valot. Tänään muru ripusti sen seinälle. Tykkään, ihan hirmusti!

Lyhtyjen lumoissa

Citymarketin uskomaton löytö, kahden ulkolyhdyn setti, ja hintaa alle kuusi euroa. Suihkaus valkoista maalia, ja näin ihanat valontuojat ulkoportaisiin. Pimeys antaa ihania mahdollisuuksia! Vielä kun keksisi, miten nuo liiketunnistimella toimivat ulkovalot saisi oikeasti pois päältä...

Tämä isompi lyhty taas jäi käteen Maskusta. Ihana!

Enkeleitä ja pohdintoja

Selailin tänään (taas) kaikkia noita ihania blogeja, joita tämä virtuaalimaailma on täynnä. Huokailin ihastuksesta ja suunnittelin, miten kaikkia niitä ihania ideoita voisikaan toteuttaa omassa kodissa. Ja jäin miettimään omaa makuani. Kaksi vuotta sitten kotoa ei löytynyt valkoista, ei pitsiä, ei romu- eikä maalaisromantiikkaa. Nurkat olivat täynnä tavaraa, mutta kaikki oli syvän punaista, mustaa ja kultaa. Pojat kerran kysyivätkin, ajattelinko aasiaan muuttaa kun niin vahvasti tummat, voimakkaat värit, elementit kotona aina vain lisääntyivät.

Kiinnostus ja arvostus kaikkeen vanhaan ja itsetehtyyn on kuitenkin aina ollut osa minua. Ja sitten, yhden voimakkaan käsityökauden loppumainingeissa, löysin aivan ihastuttavan ruusukankaista tehdyn tilkkupeitteen, jonka ostin päiväpeitteeksi omalle sängylle. Hyvin muuten sopi tuo hennon roosan ja vaalean sinen yhdistelmä tummanpunaisiin seiniin ja mustiin mattoihin.. :)

Pikkuhiljaa sitten mieli kallistui aina vain enemmän maalaisromantiikan puolelle. Lopputulosta ei vielä kukaan näe, kodissa löytyy yhä monta monta kohtaa, jotka odottavat muutosta. Yksityiskohdissa silmä lepää, ja rauha valtaa mielen. Sisustuslehtien pino kasvaa nopeammin, kuin ideoita ehtii toteuttamaan. Mutta eikö se niin ole, hiljaa hyvä tulee??

Ja sitten enkeleihin. Eilen sain äidiltäni ihanan enkelin. Sitä oli selkeästi muurari aikanaan ajatellut takkaa tehdessään. Sopivan kolon jättänyt sille, siunaamaan kotia, levittämään lämpöä ja rakkautta meille.

Tänään aiemmin olin ompeluhuoneessa hiukan tuhteeraamassa, kun huomioni kiinnittyi pienessä kulmassa olevaan kehykseen. Siellähän se vanha suojelusenkeli-tauluni nökötti. Samoin vuosia sitten keskeneräiseksi jääneeseen kirjontatyöhön ostetut kehykset. Siirsin enkelitaulun näihin kehyksiin, ja nyt minun ja murun, sekä koko perheen yöunia siunaa joka yö enkeli, joka maan korvessa kulkevien lapsosten tietä vierellä seuraa.

Ai niin, se alussa mainittu päiväpeite somistaa tällä hetkellä takkahuoneen sänkysohvaa. Voisinkin siitä joku kerta kuvan napsaista..