Tilda III

Hanhiemo eksyi meidän kukkaruukkuun pitämään vahtia.

Purkautumista

"Kuinka suuri haava

yhteen ihmiseen mahtuu

ennen kuin hän

mahtuu

siitä ulos

veitsi kädessään

ja sudet juoksevat taas?"

"Anna jonkun koskettaa

niin että sielu vavahtaa

Anna jonkun uskaltaa

Anna jonkun kurkottaa

ja olla hetken jumala

Anna ruumiin naurahtaa

viimeistä kätköä myöten

Anna päivän ulottua

pimeän tuolle puolen

Anna jonkun kokonaan,

tosissaan ja kuin

pienet lapset vaan

Anna käden tavoittaa

niin että sormet tajuaa

Anna elämälle voimaa

anna meistä kaikista

niin että se taas

kohottaa itseään hiuksistaan

Anna uskallus, anna rohkeus

synnyttää kaikki uudelleen

Anna itseni itselleni

menin minne ikinä menin."

Kaikki teksti tässä bloggauksessa Tommy Tabermania siteeraten.

Öljylamppu

Tarjoustalosta löytyi ihana öljylyhty, ilman turhia hienouksia, vanha kunnon valaisin. Pääsi kunniapaikalle olohuoneen sivupöydälle, vanhan voiastian viereen. Ja valaisee kauniisti!

Hiukan tildaa vielä

Aamulla Sakari istui rusetti vinossa. Oli vissiin ollut hauska ilta hänellä.. :)

Tildailua

Nämä suloiset lampaat toivottavat aina meille huomenta eteisen peilistä.

Romuromantiikkaa nuorison malliin

Hmm... On tainnut äidin ihastus romuromantiikkaan tarttua nuoreen mieheenkin. Vai miten muuten on selitettävissä esikoisen ihka ensimmäinen ihan omilla rahoilla ostettu auto??

Vaan hienohan se on! Romuromantiikkaa parhaimmillaan! :)

Ja täytyy myöntää, että kun ensimmäisen kerran istuin ajopeliin sisään, nostalgia omasta lapsuudesta hyökyi aaltona yli. Ja jo meinasin pojalta pyytää autojen vaihtoa.. :) Katso nyt noita mittareita! Ei tietokoneita tämä auto nähnytkään!

Vaan ihan pieni ihastuttava yksityiskohta vielä. Oma isoisäni (80 v) oli aivan ihastuksissaan, kun kuuli että suvun vanhimmalla ja nuorimmalla autokuskilla on identtiset menopelit!! Tarpeeksi kauan kun pitää jostain kiinni, se tulee uudestaan muotiin!

40 vuotta

Kerran kauan kauan sitten, syntyi pieni tyttö, jota suojelemaan maailman melskeissä minut noudettiin. Syliin annettiin, ja pienen ihmisen unissa kuljin mukana, turvaten, iloa tuoden. Vuodet kuluivat, ja minut unohdettiin kaapin pohjille. Kunnes vihdoin kaivettiin esille, ja nostettiin kunniapaikalle, tytöntyllerön maailmaa katsomaan, aikuisen silmin.

ps. toivottavasti vuodet ovat tuota lettipäätä kohdelleet hiukan hellemmin kuin minua... :)