Vietimme kahdenkeskisen viikonlopun Violassa.
Punaherukat painoivat jo oksiansa maahan.
Pakkohan niistä sitten oli kesän ensimmäiset mehut keittää. Nyt odottavat kellarissa janoisaa nuorisoa niitä tyhjentämään.
Aamuyöllä luonto näytti ihanimman usvansa.
Maaseudun rauhassa karvapallojen kanssa lenkillä...
Jopa koirat olivat hieman hämillään utuisesta maisemasta, unenomaisesta tunnelmasta, juuri auringon nousua ennen..
Harsomaiseen vaippaan kietoutuneista ladoista, puiden latvojen takaa siintävästä epätodellisuudesta, hiljaisuudesta juuri ennen luonnon heräämistä taas uuteen päivään, ahkerana.
Siitäpä onkin sitten pudotus todellisuuteen. Maalausurakkaan, juhlien järjestelyyn..
Ihania kuvia. Toista koirulaista vaan ei oikein näy..:)
VastaaPoistaJään odottamaan seuraavia kuvia ja kertomuksia.
terv. Irmastiina