Tilda III

Hanhiemo eksyi meidän kukkaruukkuun pitämään vahtia.

Purkautumista

"Kuinka suuri haava

yhteen ihmiseen mahtuu

ennen kuin hän

mahtuu

siitä ulos

veitsi kädessään

ja sudet juoksevat taas?"

"Anna jonkun koskettaa

niin että sielu vavahtaa

Anna jonkun uskaltaa

Anna jonkun kurkottaa

ja olla hetken jumala

Anna ruumiin naurahtaa

viimeistä kätköä myöten

Anna päivän ulottua

pimeän tuolle puolen

Anna jonkun kokonaan,

tosissaan ja kuin

pienet lapset vaan

Anna käden tavoittaa

niin että sormet tajuaa

Anna elämälle voimaa

anna meistä kaikista

niin että se taas

kohottaa itseään hiuksistaan

Anna uskallus, anna rohkeus

synnyttää kaikki uudelleen

Anna itseni itselleni

menin minne ikinä menin."

Kaikki teksti tässä bloggauksessa Tommy Tabermania siteeraten.

Öljylamppu

Tarjoustalosta löytyi ihana öljylyhty, ilman turhia hienouksia, vanha kunnon valaisin. Pääsi kunniapaikalle olohuoneen sivupöydälle, vanhan voiastian viereen. Ja valaisee kauniisti!

Hiukan tildaa vielä

Aamulla Sakari istui rusetti vinossa. Oli vissiin ollut hauska ilta hänellä.. :)

Tildailua

Nämä suloiset lampaat toivottavat aina meille huomenta eteisen peilistä.

Romuromantiikkaa nuorison malliin

Hmm... On tainnut äidin ihastus romuromantiikkaan tarttua nuoreen mieheenkin. Vai miten muuten on selitettävissä esikoisen ihka ensimmäinen ihan omilla rahoilla ostettu auto??

Vaan hienohan se on! Romuromantiikkaa parhaimmillaan! :)

Ja täytyy myöntää, että kun ensimmäisen kerran istuin ajopeliin sisään, nostalgia omasta lapsuudesta hyökyi aaltona yli. Ja jo meinasin pojalta pyytää autojen vaihtoa.. :) Katso nyt noita mittareita! Ei tietokoneita tämä auto nähnytkään!

Vaan ihan pieni ihastuttava yksityiskohta vielä. Oma isoisäni (80 v) oli aivan ihastuksissaan, kun kuuli että suvun vanhimmalla ja nuorimmalla autokuskilla on identtiset menopelit!! Tarpeeksi kauan kun pitää jostain kiinni, se tulee uudestaan muotiin!

40 vuotta

Kerran kauan kauan sitten, syntyi pieni tyttö, jota suojelemaan maailman melskeissä minut noudettiin. Syliin annettiin, ja pienen ihmisen unissa kuljin mukana, turvaten, iloa tuoden. Vuodet kuluivat, ja minut unohdettiin kaapin pohjille. Kunnes vihdoin kaivettiin esille, ja nostettiin kunniapaikalle, tytöntyllerön maailmaa katsomaan, aikuisen silmin.

ps. toivottavasti vuodet ovat tuota lettipäätä kohdelleet hiukan hellemmin kuin minua... :)

Trubaduuri

Tässä toinen nuorista muusikoistamme.

Jäädään odottamaan sitä syntymäpäiväkappaletta myös...

Rippijuhlat

Vanhimman veljen onnentoivotukset rippilapselle.

Miten ne vuodet näin kulkevatkin? Viikonloppuna vietettiin nuorimmaisen rippijuhlia. Pesässä kuuluu voimistuen pienten siipien lehahtelu, kun nuoret miehet valmistautuvat ponnistamaan omille siivilleen, elämän tuulien kuljettamiksi.

No, onneksi sinne vielä on aikaa.

Viisaan elämän ohjeena, rakasta nyt, älä odota huomista. Sano tänään rakastan sinua.

Melkein unohtui

Talkoiden pienin ja säikyin osallistuja löytyi tallin takaa. Kumpikohan meistä pelästyi enemmän, pitkäkoipi vai kuvaaja?

Muumitalo

Ahkerien apumiesten käsissä niin talo kuin autotallikin vaihtoivat ilmeensä surullisesta vanhuksesta ikinuoreen muumitaloon! Kiitos kaikille ihanille nuorille miehille, jotka mahdollistivat nopean toteutuksen. Ja kiitos myös niille kahdelle muusikon alulle, jotka huolehtivat iltojen kulusta akustisen musiikin siivittäminä (vaikka musiikkimaut eivät aivan kohdanneetkaan... :) )

Kun vielä saisin tuon julkaisuluvan, näyttäisin myös teille tuon tunnelman..

Apulaisen rooli on väsyttävä

Tiedän, että tämä pitäisi viedä johonkin. Äiti jotain suojaamisesta höpötti..

Ai teippi, en minä ole sitä nähnyt...

Apulaisen työ on rankkaa. Onneksi on tämä äidin sänky...